Mitä on päätöksenteko
Päätöksiä voi tehdä useammalla tavalla. Tunteella, järjellä tai jotain siltä väliltä. Yleisin tapa tehdä päätöksiä ovat tiedostamattomat tavat, kuten tunteet ja reaktiot. Myös tavat ja tottumukset kuuluvat tähän joukkoon, joita hyödynnämme päätöksissämme jatkuvasti.
Ihmisen on arvioitu tekevän 20-30 tuhatta päätöstä päivittäin, ei lukema, jota heti ajattelisi tai ei osaisi edes arvioida. Lukema kuulostaa suurelta, ja onhan se. Lukema kasvaa suureksi, kun siihen lasketaan mukaan kaikki ne tiedostamattomat päätökset, joita et edes huomaa tekeväsi. Jokainen liike, pienikin, jonka teet kehollasi tai sen osalla on päätös ja näitä ovat kaikki hengityksestä silmän räpäykseen.
Ihmisellä on sisällään autonominen järjestelmä, joka hoitaa monet päätökset puolestamme, toki voimme halutessamme pidättää hengitystä, mutta vain hetken. Emme pysty jatkamaan pidätystä pitkään, koska emme halua kuolla, elimistömme ei sitä salli.
Vain hyvin pieni osa päivittäisistä päätöksistämme ovat tiedostettuja, harkittuja, ja loput elimistön autonomisia tai reaktioita, joita meidän on hyvin vaikea hallita. Usein emme edes ehdi tiedostaa päätöstä, koska päätös on jo tehty alitajuntamme toimesta.
Tietoisiin eli harkittuihin päätöksiin vaikuttavat monet tekijät, myös ne joita emme edes tiedosta. Puhtaan tai täysin neutraalin päätöksen tekeminen on käytännössä mahdotonta, toisaalta ei useimmiten edes tarpeellista tavoitella. Hyvän henkilökohtaisen päätöksen saa parhaiten aikaan, kun se on omista lähtökohdista tehty, ja se on silloin todellakin puolueellinen, ei neutraali tai objektiivinen.
Mitkä asiat sitten vaikeuttavat päätöksentekoa? Liiallinen puolueellisuus saattaa vinouttaa käsitystä hyvästä päätöksestä tai elämästä. Vaikka puolueellisuutta onkin mukana, on se kyettävä hallitsemaan eikä rajata mahdollisuuksia liiaksi. Toinen haaste on informaation paljous, ihmisen aivot kykenevät käsittelemään rajallisen määrän informaatiota, liiallinen suljetaan ulos eikä sitä huomioida.
Hyvään päätökseen tarvitaan riittävästi informaatiota, mutta ei liikaa. Tässä piilee haaste eli kerätä sopivan määrä tietoa päätökseen. Ja tärkeää on kerätä oleellinen ja relevantti, loput ovat hiekkaa rattaissa.
Miten tällainen abstrakti sopiva määrä kerätään? Sopiva määrä ei ole tarkkarajainen käsite, olennaisempaa on informaation tärkeys ja sen yhteys päätettävään asiaan. Olennainen informaatio saadaan kasaan seuraamalla tieteellisesti tutkittua prosessia, jolla käydään läpi päätökseen tarvittavat osa-alueet. Prosessin aikana kerätään riittävästi tietoa päätöksen tueksi, mutta myös rajataan pois epäolennaista ja täten helpotetaan päätöksen tekemistä.
Päätöksentekoprosessista
Päätöksentekoprosessi toimii siten, että asianosaiselta kysytään kysymyksiä, joilla kerätään tietoa eri aihepiireistä liittyen hänen persoonaan, taustaan ja tilanteeseen. Ihminen on usein hieman sokea itselleen, eikä aina huomaa kaikkia asioita, jotka saattavat olla olennaisia päätöksessä. Tämän vuoksi on monesti hyödyllistä, jos joku toinen ja ulkopuolinen havainnoi toisesta kulmasta asiaa, ihminen pystyy kunnolla havainnoimaan vain yhdestä kulmasta eli omasta sisäisestä kulmasta.
Soveltamani metodi on muokattu lukuisista variaatioista, joita tieteellisissä tutkimuksissa esiintyy.
Päätöksentekokonsultin tietämys ja osaaminen päätöksenteosta on tulosta tuhansien sivujen edestä tieteellisten artikkelien ja kirjojen lukua, kuten päätöksenteon psykologiaa, antropologiaa ja ihmisen käyttäytymistieteitä yleisesti.
Ihminen hakee luontaisesti vahvistusta omille toimilleen ja päätöksilleen, joten toisen henkilön hyväksyntä omille ratkaisuille vahvistaa omaa itseluottamusta ja uskoa päätöksen oikeellisuudesta.
Päätöksiä, kun mietti toisen kanssa, tuplaa samalla aivokapasiteetin sitä prosessoimaan. Silloin saattaa avautua uusia ja kiinnostavia ideoita ja näkökulmia, bonuksena saa tukea ja välittämistä. Ei sovi unohtaa, että jokaisella on erilainen tausta ja kokemuspohja, tämä voi olla ratkaisevaa päätöksiä tehdessä, koska kun kaksi erilaista taustaa yhdistetään, saattaa toiselta löytyä juuri se mitä toinen tarvitsee, mutta sitä ei hänellä itsellään ole.
Päätöksentekoaskelmat
ASKEL 1 TUNNISTAMINEN
Tunnista päätettävä asia. Mitä ollaan todellisuudessa päättämässä? Miksi tämä
asia? Mikä on se pohjimmainen asia, joka aiheuttaa pulman? Ketjua pitää ke-
lata niin alkuun kuin mahdollista, jotta saadaan juurisyy esiin.
ASKEL 2 ANALYYSI SEURAUKSISTA
Mitä seurauksia pulma aiheuttaa, ja erityisesti mitä juurisyy aiheuttaa. Mitä po-
sitiivisia vaikutuksia, mitä negatiivisia seurauksia juurisyyllä on? Tunnistetaan
seurausketju ja miten asiat liittyvät toisiinsa? Tunnistetaan päätöksen piiriin
kuuluvat henkilöt. Mitä haluat muuttaa? Ymmärretään henkilön tilanne.
ASKEL 3 TAVOITTEET JA UNELMAT
Mistä unelmoit? Mitä tavoittelet elämässäsi ja arjessasi? Miltä tavoittelemasi
arki näyttää? Ovatko nämä realistisia?
ASKEL 4 ARVOT JA PRIORITEETIT
Mikä on sinulle tärkeää? Miten katsot maailmaa ja elämääsi? Mitä arvostat eni-
ten? Mikä antaa sinulle energiaa ja rauhaa? Mitä teet mielelläsi, mitä ilman et
voi olla? Onko luonto tärkeää, tai hupi, kenties jokin muu? Mitä sinulla on
pakko olla elämässä? Mikä on kiva olla, mutta ei välttämätön?
ASKEL 5 MAHDOLLISUUDET JA RAJOITTEET
Sinulla ei ole rajoittamattomasti mahdollisuuksia, monet asiat kuten osaami-
sesi, kokemuksesi ja persoonasi vaikuttavat. Lisää mahdollisuuksia saat koulut-
tautumalla. Sinulla on todennäköisesti enemmän vaihtoehtoja kuin tiedostat,
niitä pitää vain kaivaa syvemmältä.
ASKEL 6 PISTEYTYS
Tässä vaiheessa laitetaan vaihtoehtoja järjestykseen. Kunkin vaihtoehdon kohdalla
mietitään niiden hyviä ja huonoja puolia esim. listan muodossa. Esimerkiksi SWOT-analyysi
antaa monipuolisemman kuvan.
ASKEL 7 VERTAILU
Lopuksi tehdään vaihtoehtojen välinen vertailu. Verrataan ensin nykyiseen tilanteeseen,
sitten vasta vaihtoehtoja keskenään. Eniten pisteitä saanut vaihtoehto
ei ole automaattisesti paras, koska on huomioitava käytännöllisyys ja
mikä on oikeasti mahdollista. Kompromisseja on varauduttava tekemään. Tärkeää
on pitää mielessä mitä haluat päätöksellä saada ja miltä elämä näyttää ratkaisun
toteutuksen jälkeen. Tuntuuko hyvältä?
